Naaraiden nautakarjankasvatuksessa, hyvän lisääntymiskyvyn omaavien lehmäemojen valinnan lisäksi, tiineys-, synnytys- ja jälkeisen hoidon, ruokinnan ja hallinnan merkitys on ratkaiseva onnistuneen synnytyksen, vastasyntyneen vasikan terveyden, emolehmänaaraan toipumiskyvyn ja kasvattajan taloudellisen tuloksen kannalta. Oikeiden teknisten menettelyjen noudattaminen auttaa vähentämään riskejä, lyhentämään synnytysten välistä aikaa ja parantamaan lisääntymistuottavuutta.
1. SYNNYTYSTÄ ODOTTAVIEN LEHMIEN KARSINA
Synnytystä odottavien lehmien karsina tulee sijoittaa rauhalliseen, hyvin ilmastoituun paikkaan, jossa stressitekijät minimoidaan. Lattian tulee olla kuiva, liukumaton; viemäröinti hyvä, ojat eivät saa olla liian syviä. Pihattoalueen tulee olla tasainen, aidan ja karsinan välinen reuna ei saa olla liian korkea, jotta liukastumis- ja kaatumisriski vältetään. Karsinaa ei tule sijoittaa lähelle irtokoiria tai melua aiheuttavia lähteitä.
Ennen lehmän siirtämistä synnytyskarsinaan, tila tulee puhdistaa ja desinfioida; ruokinta- ja juoma-astiat pestä; valmistella puhtaat, noin 3–5 cm paksut olki- tai kuivaruohopatjat. Lehmä pestään ja harjataan, erityisesti takapuoli ja ulkoiset sukupuolielimet puhdistetaan infektioiden ehkäisemiseksi synnytyksen aikana ja jälkeen.
2. LEHMÄN SYNNYTYKSEN LÄHESTYESSÄ TUNNISTAMINEN
Synnytystä lähestyvällä lehmällä on tyypillisiä merkkejä: hidas liikkuminen, utare täynnä maitoa, häntäluun alue painunut, emätin turvonnut ja punainen sekä limaneritystä. Lehmä on levoton, nousee ja menee usein makuulle, virtsailee usein ja nostaa häntäänsä.
Kun nämä merkit ilmenevät, takapuoli tulee puhdistaa huolellisesti, ulkoiset sukupuolielimet desinfioida ja lehmä siirtää valmiiseen synnytyskarsinaan. Samalla on valmisteltava synnytystarvikkeet ja ilmoitettava eläinlääkärille, jotta tarvittaessa voidaan saada apua ajoissa.
3. TARVIKKEIDEN VALMISTELU JA VASIKAN ASEMAN TARKASTUS
Synnytystarvikkeet sisältävät: lämmintä vettä, suolaa, desinfiointiainetta, puhtaita pyyhkeitä, veitsen tai saksen, pinsetit, sidontalankaa, ompeluneulan, emätintä avaavat pihdit, astian ja tarjottimen… Kaikki välineet tulee desinfioida ennen käyttöä.
Ennen synnytystä eläinlääkärin tulisi tarkistaa vasikan asento. Jos asento ei ole suotuisa, tulee puuttua ajoissa ammatillisten ohjeiden mukaisesti; vaikeissa tapauksissa on oltava sopiva toimenpidesuunnitelma emolehmänaaraan turvallisuuden varmistamiseksi.
4. LEHMÄN AVUSTAMINEN SYNNYTYKSESSÄ
Synnytyksen aikana ympäristön tulee olla rauhallinen. Synnytys pyritään sallimaan luonnollisena; avustetaan vain, jos lehmä ponnistaa heikosti, synnytys pitkittyy tai ilmenee vaikeuksia.
Synnytyksessä avustavan henkilön tulee pestä kädet huolellisesti, desinfioida ne ja käyttää steriilejä hansikkaita ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
- Normaali synnytys: Kun vesikalvo on rikkoutunut ja nähdään vasikan etujalat ja pää ulkona, mutta lehmä ei synnytä 15–20 minuutin kuluessa, voidaan kevyesti vetää vasikkaa lehmän ponnistusten tahdissa, oikeassa asennossa vasikan kehon akselin mukaisesti.
- Vaikea synnytys: Suurten vasikoiden tai kapean lantion tapauksissa tarvitaan kokeneen henkilön tai eläinlääkärin apua. Toimenpiteiden tulee noudattaa oikeaa tekniikkaa, jotta emolehmänaaras ja vasikka eivät vahingoitu.
5. VASTASYNTYNEEN VASIKAN HOITO
Vasikan synnyttyä se kuivataan puhtaalla pyyhkeellä ja limat poistetaan nenästä ja suusta hengityksen varmistamiseksi. Napanuora katkaistaan desinfioiduilla välineillä noin 5 cm päähän; ennen katkaisua veri ja nesteet napanuorasta pyyhitään pois. Vasikan hoitopaikan tulee olla aina kuiva ja puhdas napanuha tulehduksen ehkäisemiseksi.
Vasikka annetaan emän nuoltavaksi kuivaksi ja siirretään sitten omaan karsinaan, jossa on puhdas olki- tai kuivaruohopatja. Vasikan tulee saada ensimmäinen maito mahdollisimman pian, mieluiten tunnin kuluessa syntymästä. Kylmissä olosuhteissa karsina tulee suojata ja lämmittää asianmukaisesti.
6. EMOLEHMÄN HOITO SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
Synnytyksen jälkeen emolehmä saa juoda noin 2 % suolapitoista lämmintä vettä ja syödä helposti sulavaa ruokaa. Istukka poistuu yleensä 30–60 minuutin kuluessa, mutta voi viivästyä 2–3 tuntiin. Jos istukkaa ei ole poistunut 24 tunnin kuluessa (istukan jäämä), tulee kutsua eläinlääkäri apuun eikä ryhtyä itse toimenpiteisiin.
Emolehmä tarkkaillaan 2–3 ensimmäisen päivän ajan synnytyksen jälkeisen kuumeen, eritteiden värin, määrän ja hajun perusteella, jotta voidaan ajoissa havaita jälkitaudit kuten kohtutulehdus tai utaretulehdus.
7. EMOLEHMÄN RUOKINTA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
3–4 päivän kuluttua, jos emolehmä on terve, ruokinnan tiivisteiden määrää lisätään vähitellen; noin 10 päivän kuluttua ruokavalio voidaan palauttaa normaaliksi. Ensimmäisten 15–20 päivän aikana suositeltu ruokinta on: 0,5–1 kg tiivisteruokaa/lehmä/päivä, 30–40 g ruokasuolaa, 30–40 g luujauhoa, yhdistettynä laadukkaaseen tuoreen ruohon syöttöön.
Poikimisen jälkeen emolehmä tarvitsee päivittäin noin 35–40 kg tuoretta ruohoa, 1–2 kg olkea ja 1,5–2 kg sekoitettua tiivisteruokaa palautuakseen kuntoon ja aloittaakseen kiiman ja uudelleen tiinehtymisen.
Jos emolehmältä puuttuu maito tai sitä on liian vähän, tulee käyttää sopivaa korvikemaitoa vasikalle. Ensimaidon jälkeen 7–10 päivän kuluttua siirrytään vasikan kasvatukseen 0–6 kuukauden ikäisille.
Varmistetaan aina riittävä puhtaan veden saanti emolehmänaaraalle, joka tarvitsee keskimäärin 30–80 litraa päivässä sääolosuhteista ja ruokavaliosta riippuen.
Thanh Hiếu
Lähde: nguoichannuoi.vn
